sunnuntai 22. heinäkuuta 2012

Kalajoen hiekkasärkät


Matkan varrella pysähdyttiin hetkeksi Hiekkasärkillä. Katseltiin paikkoja, joissa muutama vuosi sitten lomailimme ja uuttakin oli tuttuun maisemaan ilmestynyt.


Nyt on sitten nähty kaksi Suomen  hienointa rantaa saman kesän aikana Yyteri ja Hiekkasärkät. Vielä kun ehtisi Nallikarissa käväistä.

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Geelilakkaus kesän iloksi

Kävimme kyläilemässä ystävän luona ja kyläilyn lomassa ihanainen ystäväni teki meille kynsiin geelilakkaukset, kestolakkaukset. Kynsi lakataan geelillä, joka kovetetaan UV-valolla. Lakka kestää useamman viikon siistinä, riippuu tietysti käyttäjästä myös.

Nämä lakat joutuivatkin heti parin päivän tulikokeeseen. Olimme mukana veljeni pihalla talkoissa, rakennettiin aitaa, siivottiin pihaa, irrotettiin nauloja, kannettiin lautoja yms. kunnon tehokasta työskentelyä työkäsineet käsissä. Maalia käsissä, naarmuja jaloissa ja käsivarsissa, mutta kynsien lakkaus edelleen siistinä.

Halusimme molemmat hillityn lakkauksen. Minulla on hopeahilettä pohjalla, piti saada vähän kimallusta bling, ja kärkeen tehtiin Konadilla tuollainen kiekurainen ranskalainen lakkaus.


Tyttärellä oli myös pohjalla hopeahilettä ja kärki tehtiin myös Konadilla, mutta hänellä kuviona tähdet.


Tytär ei ensin ollut varma haluaako tällaisen kauan kestävän lakkauksen, mutta kun näki minun valmiit kynteni ja kuuli, että lakan päälle voi laittaa tavallisen lakan (kunhan muistaa poistaa sen asetoonittomalla kynsilakanpoistoaineella) ja näin saada vaihtelua, halusi hänkin siistit geelilaukkaikset itselleen.

Pannukakkuja

Oulun torin laidalla, meren läheisyydessä, sijaitsee yksi herkullisimmista ruokapaikoista, jossa olen koskaan käynyt. Rantamakasiinirivin isoimmista vasemmanpuoleinen on meidän kohteemme; Pannukakkutalo.

Pannukakkutalo löytyy tällä hetkellä vain Oulusta, pian avataan paikka myös Tornioon. Yrittäjiä haetaan myös Tampereelle, Turkuun ja Helsinkiin. Toivotaan siis, että pian näitä herkkuja saa myös muualta, etelämpääkin.


 Pannukakkuja saa suolaisina ja makeina, valikoimaa riittää. Menu löytyy tästä. Meidän porukkamme tilasi kolme makeaa ja kaksi suolaista pannukakkua, joita sitten maisteltiin yhdessä ristiin rastiin. Sen verran täyttäviä ja hyvän kokoisia ovat, että kokonaisen pannukakun syöminen yksin on aikamoinen (jos ei jopa mahdoton) urakka. Hyviä olivat kaikki, minun suosikkini näistä olivat feta-tomaatti-oliivi- ja mansikka-maitosuklaa pannukakku.
 
 Mansikka-jäätelö pannukakku

Vadelma-valkosuklaa pannukakku

 Mansikka-maitosuklaa pannukakku

Pekoni-juusto pannukakku

 Feta-tomaatti-oliivi pannukakku

 Muistakaapa siis, kun Oulussa kuljette, tämä ruokapaikka. Suosittelen lämpimästi.

keskiviikko 18. heinäkuuta 2012

Porissa

Ulvilasta siirryttiin kyläilemään Poriin ja tietysti kävimme myös kävelemässä Jazz-kadulla, sekä Yyterissä ja Kallossa ihailemassa rantoja ja merta.


Jazz-kadulla...


Hiekkarantaa Yyterissä...


Kalliorantaa Kallossa...


Meillä oli tosi kivaa Porissa, kiva kaupunki, kauniita paikkoja ja erityisesti seura oli parasta mahdollista, kiitos!

tiistai 17. heinäkuuta 2012

Peter Pan

Kesälomareissulla tyttären kanssa vierailtiin Ulvilassa Teatteri Ulpun kesäteatterinäytöksessä. Suosittelen muillekin, esitys oli hauska ja taitavasti toteutettu.


Peter Pan 2012

 Satakunnan kansa kirjoittaa näytelmästä näin:


Päivitetty 18.6.2012 09:07, julkaistu 18.6.2012 09:02

Peter Pan värikkäänä satumusikaalina

Helinä-keiju (Ilona Hiltunen) on mustasukkainen Peter Panin (Vertti Koivula) uusista tuttavuuksista ja aiheuttaa hankaluuksia pitkin seikkailuntäyteistä näytelmää.
Peter Pan. J.M. Barrien tarinan pohjalta sovittanut Ritva Holmberg, ohjaus Jyri Siimes, sävellykset Jukka Linkola, laulujen sanat Jukka Virtanen, musiikin ohjaus ja toteutus Vesa Kivinen, koreografia Liina Siimes, puvustus Maiju Junko, lavastus Juha Niittymaa, tekniikka Ville Mäki-Tuuri. Esityksessä mukana viitisenkymmentä harrastajanäyttelijää. Päärooleissa Vertti Koivula, Ilona Hiltunen ja Anna-Kaisa Tommila sekä Kapteeni Koukkuna näyttelijä Peter-Sebastian Lehtonen. Teatteri Ulpun ensi-ilta Ulvilan Massilla 15.6.
Peter Panin ensituleminen tapahtui näyttämöllä vuonna 1904. Vasta useita vuosia myöhemmin se ilmestyi kirjana. Sen jälkeen tarinaa on varioitu monenlaisina versioina eri teattereissa ja valkokankaalla.
Päähenkilö Peter Pan on kotoaan karannut poika, joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Hän asuu Mikä-mikä-maassa kadonneiden poikien kanssa. Vaarallisin vastustaja on krokotiilille toisen kätensä menettänyt Kapteeni Koukku.

Helsingin kaupunginteatteri esitti Peter Panista klassikoksi jääneen version vuonna 1985. Ilmestyessään se oli aihetta uudistava teos. Tekijätiiminä oli HolmbergLinkolaVirtanen. Peter Panina nähtiin silloin Susanna Haavisto. Juuri tätä musikaaliversiota esitetään edelleen ahkerasti eri puolilla maatamme, kuten nytkin Massin maastossa.

Kymmenen vuoden aikana maamme sadoissa harrastajateattereissa on tapahtunut laadullinen harppaus. Nyt tehdään teknisesti komeaa ja näyttävää jälkeä. Näin myös Ulvilassa, jossa osaaminen ja into ovat päällimmäisinä. Massin mäellä ei sentään lennetä, mutta tanssitaan ja liikutaan näyttävästi panoraamalavasteissa.

Jyri Siimes ohjaa isoa joukkoaan varmalla kädellä. Tuloksena on valmis ja toimiva kokonaisuus. Vertti Koivula on luonteva pääroolissaan Peter Panina. Tosin tässä versiossa Leenan (Anna-Kaisa Tommila) ja Peterin välillä ei nähdä perinteistä syvää kiintymystä, hämmennystä pikemminkin. Joka tapauksessa Koivula replikoi ja laulaa hyvin, kuten yllättäen suurin osa isosta ryhmästä. Jopa pienet merenneidot esittävät taidokkaasti lauluja ja tansseja. Liina Siimes on harjoituttanut joukkonsa liikkumaan kekseliäästi, mutta kurinalaisesti. Kaikki näyttää siis helpolta ja kepeältä.

Jukka Linkolan moni-ilmeinen musiikki toimii edelleen. Kadonneiden poikien ryhmä on energisyydessään ja osaavuudessaan mainio. Heidän nimikkolaulunsa on yksi illan parhaista, kuten myös nuoren Salla Anttosen Krokotiililaulu tai Kapteeni Koukun pieni filosofinen laulu.

estradille on päästetty myös yksi alan ammattilainen. Ikuisesti elastinen Peter-Sebastian Lehtonen sopii Kapteeni Koukun roolin kuin nakutettu. Peter-Sebastianin ilmeikäs ja yleisöä kosiskeleva show istuu hyvin kokonaisuuteen. Koukusta on tehty tässä versiossa oman aikamme narsistinen diiva, josta näyttelijä ammentaa irti kaiken mahdollisen.

Sivurooleissa on monia mainioita esiintyjiä kuten esimerkiksi Kapteeni Koukun Kiero-palvelija. Häntä esittävä Markus Niemi tekee mainiot ilmeet hovilakeijan elkein.
Teatteri Ulpun kaksituntinen kesäesitys on koko perheen viihdyttävä ja sujuva spektaakkeli.

Pertti Pitkonen

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Marenkeja, marenkeja

Tein mansikka- ja suklaamarenkeja ystäväni vanhimman tyttären tuleviin rippijuhliin.


 Mansikkamarenkien ohje:

5 kpl kananmunan valkuaista
250 g tavallista tomusokeria
250 g mansikanmakuista tomusokeria
Kuumenna vesi kattilassa.
Sekoita valkuaiset ja tomusokerit metallikulhossa.
Laita kulho vesihauteeseen kattilan päälle ja kuumenna koko ajan samalla sähkövatkaimella vatkaten kunnes seos on lämmintä (kokeile välillä sormella, saa tuntua kunnolla lämpimältä).
Ota kattila pois hauteen päältä ja jatka vatkaamista kunnes marenki on jäähtynyttä ja jähmeää.
Pursota sopivan kokoisia marenkeja leivinpaperoidulle pellille.
Paista marenkeja 80 asteessa n. 2 tuntia. Voit lopuksi jättää marengit vielä uuniin kunnes uuni jäähtyy.


Suklaamarenkien ohje:

5 kpl kananmunan valkuaista
500 g tomusokeria
1 rkl sitruunamehua
100 g tummaa suklaata
Rouhi suklaa hienoksi rouheeksi, älä siis jätä isoja paloja.
Kuumenna vesi kattilassa.
Sekoita valkuaiset, sitruunamehu ja tomusokeri metallikulhossa.
Laita kulho vesihauteeseen kattilan päälle ja kuumenna koko ajan samalla sähkövatkaimella vatkaten kunnes seos on lämmintä (kokeile välillä sormella, saa tuntua kunnolla lämpimältä).
Ota kattila pois hauteen päältä ja jatka vatkaamista kunnes marenki on jäähtynyttä ja jähmeää.
Kaada suklaa massan joukkoon ja sekoita, älä sekoita liikaa.
Nostele lusikoilla sopivan kokoisia kekoja leivinpaperoidulle pellille.
Paista marenkeja 80 asteessa n. 2 tuntia. Voit lopuksi jättää marengit vielä uuniin kunnes uuni jäähtyy.

lauantai 14. heinäkuuta 2012

Mustikka-valkosuklaamuffinssit


Tylsän illan iloksi leivoin mustikka-valkosuklaa muffinsseja. Jostain olen joskus saanut hyvän perusohjeen johon sitten tilanteen ja mielihalujen mukaan lisäilen milloin mitäkin. Tämä mustkka-valkosuklaa yhdistelmä on ollut tosi herkullinen.

Mustikka-valkosuklaamuffinssin ohje:

3 1/2 dl vehnäjauhoja
2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 dl maitoa tai kermaa
2 kananmunaa
100 g pullomargariinia
2 dl tuoreita tai jäisiä mustikoita
100 g valkosuklaata rouhittuna

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muut aineet hyvin sekoittaen.
Mustikat kannattaa lisätä aivan viimeisenä ja sekoittaa ne joukkoon hieman varovaisemmin, etteivät hajoaisi.
Jaa taikina muffinivuokiin ja paista 200 asteessa uunin keskitasolla 15-20 min.

perjantai 13. heinäkuuta 2012

Parvekkeella kasvaa


Parvekkeen kasvit ovat kasvaneet ja osa tuottaa jo satoakin. Kun ei sitä omaa pihaa ole niin parvekkeelle pitää sitten haalia kasveja sekä silmäniloksi että hyödyksi.


Amppelimansikka on muutaman kauniin mansikan saanut aikaiseksi, NAM. Ensi vuonna hankitaan kuitenkin toisenlainen mansikka, tämä ei ihan täyttänyt meidän odotuksia.
 
 
 Chilit kasvavat kovaa vauhtia. Niitä tulee isompia ja pienempiä, ortega ja cheyenne (mikäli lajikkeet oikein muistin). Osa on jo ruvennut vaihtamaan väriä, kauniita.


Laventeli on edelleen pikkuruinen, kasvaa hitaasti. Sitruunamelissa on oikea pöheikkö. Basilikaa, persiljaa ja ruohosipulia olen jo aika paljon käyttänyt ruokia tehdessä. Ihanaa kun voi hakea parvekkeelta itse kasvatettuja tuoreita yrttejä.


 Tomaatteja on kypsynyt jo paljon ja niitä tulee vielä pitkään. Sopivan kokoisia, makeita, herkullisia.


Kukkiakin olen hyötykasvien joukkoon istuttanut. Mummon pelargonia pitää tietysti olla. Hortensiat nyt vain tänä kesänä vetosivat, kauniita kun ovat, varsinkin nuo tummemmat. Mukana on myös tyttären synttärilahjakukaksi saama ruusu. Mukavasti on sekin kukintoja tehnyt.